17.11.14

Majesteettinen ja maaginen Doubtful Sound

Sunnuntaina suuntasimme Fiordlandin kansallispuistoon Doubtful Soundiin, joka on yksi Uuden-Seelannin valtavista, jääkauden jäätiköiden ja lumimassojen muovaamista vuonoista. Vuonoista kuuluisin on Milford Sound, mutta kuten moni on matkan varrella meille on kertonut, Doubtful on se kiinnostavampi kaukaisen sijaintinsa, moninkertaisesti suuremman kokonsa ja koskemattomuutensa takia.

Real Journeys vai Go Orange?

Doubtful Soundiin pääsee ainoastaan kahden matkanjärjestäjän kautta. Vaihtoehdot ovat pitkään bisneksessä ollut, luotettava Real Journeys sekä pari vuotta sitten aloittanut nuorekkaampi Go Orange. Pitkään pähkäilimme, kumpi olisi parempi vaihtoehto. Yleensä emme tingi tällaisissa asiossa, vaan olemme valmiita maksamaan tasokkuudesta ja hyvästä palvelusta. Go Orangella oli Real Journeysiin verrattuna pari etua: ilmainen nouto suoraan leirintäalueeltamme (Te Anaun kylässä), pienempi laiva ja muutaman kympin halvempi hinta, miinuksena hienoinen halppisleima. Googlettelun jälkeen selvisi, että alkumatka taittuisi joka tapauksessa Real Journeysin kyydillä ja itse risteily Doubtfulissa olisi identtinen kilpailijaan verrattuna. Go Orange it was, eikä tarvinnut harmitella.

Matka Doubtful Soundiin

Matka alkoi aamuseitsemältä, jolloin meidät kyyditettiin 20km päähän olevaan Manapourin satamaan. Sieltä ylitimme yhdessä Real Journeysin matkustajien kanssa Lake Manapourin kauniin järven aina sen läntisimpään haaraumaan asti, jossa ei sijaitse muuta kuin voimalaitos ja sen työntekijöiden muodostama pieni kommuuni. Laitos tuottaa 14% koko Uuden-Seelannin sähköstä. Voimalaitokselta lähtee Doubtfuliin 22km pitkä Wilmonts Passin vuoristotie, joka on kuulemma Uuden-Seelannin kallein tienpätkä: jokainen senttimetri on maksanut 2 dollaria. Tie kesti yli 2 vuotta valmistua 1960-luvun puolessa välissä ja se oli kieltämättä jyrkkä ja mutkikas tapaus. Noin 40 minuutin ylä- ja alamäkiajelun jälkeen saavuimme Deep Coven pikkusatamaan (käytännössä pari laituria), josta itse Doubtfulin risteily lähti matkaan.

Doubtful Sound

Risteily vei meidät halki majesteettista, 40km pitkää Doubtfulia kohti Tasmanian merta. Nopeasti kävi selväksi, mistä paikkaa hehkuttaneet ihmiset puhuivat kuvaillessaan sen jylhyyttä ja täysin käsittämätöntä skaalaa. Joka puolella syvänsinisestä merestä kohosi toinen toistaan korkeampi jäämassojen muovaama kallio tai vuori: uhkaava 1274m korkea Commander Peak tai kauniisti lumella koristeltu 1695m korkea Mount Crowfoot sekä lukuisat vihreällä metsiköllä peitetyt rinteet. Monelle näille pikkusaarille viranomaiset ovat istuttaneet tiettyjä lentokyvyttömiä lintulajeja. Ensin saari on puhdistettu jyrsijöistä ja muista Uuteen-Seelantiin kantautuneista, paikalle luonnottomista tuholaisista, jonka jälkeen uhanalaiset lintulajit voivat elää rauhassa. Doubtfulissa asustaa myös esim. pullonokkadelfiinejä ja hylkeitä. Eri pingviinilajeja voi tuurilla myös kohdata.

Pari faktaa Doubtfulin historiasta ja luonnosta

Doubtful Sound on saanut nimensä siitä, kun Kapteeni Cook vuonna 1770 purjehti sen ohitse ja pohti laivalla olleiden tiedemiesten painostuksesta, mikäli vuonoon kannattaisi purjehtia. "Doubtfull Harbour" oli Cookin päätelmä, eikä uskaltanut ottaa riskiä. Vasta 23 vuotta myöhemmin espanjalainen laivasto ja sen kapteeni Alessandro Malaspina päätti lähettää pienen tutkimusryhmän Doubtfuliin. Sen tuloksena vuono vilisee ainoana paikkana Uudessa-Seelannissa espanjalaisia paikannimiä.
Meidänkin risteilyalus pysähtyi ihmettelemään espanjalaisille pystytettyä pientä plakaattia Bauzan saaren kallioon. Sen kivillä chillaili myös hylje. Veneemme kapteeni ajoi meidät myös ällistelemään paria vedenputousta. Niitä syntyy joka päivä uusia ja meidänkin näkemät putoukset tyrehtyvät jo seuraavaksi päiväksi, kun uudet sateet ja sulaneet lumet muodostavat uusia tilalle. Doubtfulissa ja muuallakin Fiordlandissa sataa hulluna. Se kuuluu maailman kosteimpiin alueisiin ja oppaiden mukaan sadepäiviä vuodessa on reippaasti yli 200. Meillä kävi hyvä tuuri sään kanssa sillä taivaskin aukesi hetkittäin siniseksi eikä risteilyn aikana satanut.

Delfiinejä!

Video, jonka Jonna Hahto (@jonnahah) julkaisi

Risteily sai arvoisensa loistofinaalin, kun vain muutama kilometri ennen satamaa pieni delfiiniparvi päätti tulla moikkaamaan meitä. Ne leikkivät veneneemme keulan kohdilla lähes 10 minuuttia, mikä sai tietenkin kaikki matkustajat hyvin onnellisiksi. Kapteeni kertoi myöhemmin, että delfiinit ilmestyvät keskimäärin kerran viikossa, joten meille kävi erittäin hyvä säkä
Risteily maksoi 225$ per henkilö, mikä aluksi saattaa tuntua kalliilta. Se kuitenkin sisältää kolme eri kuljetusta (neljä jos lasketaan ilmainen nouto leirintäalueelta), erittäin ammattitaitoisen opastuksen ja pääsyn täysin uniikkiin paikkaan maapallollamme. Koko päiväretkeen kului yli 8h ja oli täysin hinnan arvoisensa paketti meidän mielestämme! Ainutlaatuinen kokemus!
SHARE:

No comments

Post a Comment

© Allergic to Kiwi. All rights reserved.
Blogger Designs by pipdig