Kuvamuistoja Kreetalta

Minulla ei ole paljoa sanottavaa Kreetan nähtävyyksistä tai kaupungeista. Rehellisesti puhuen en voi sanoa, että olisin nähnyt niistä mitään. Ystävien kesken vietetty pidennetty viikonloppu saarella antoi siitäkin huolimatta  - tai ehkä juuri siksi - paljon, ja tunnen, että pääsimme Kreetan ytimeen. 


Matkustamisessa ei aina ei ole kyse siitä, mitä reissatessa näkee, vaan minkälaisen tunteen jokin paikka jättää.

Jos yrittäisin pukea sanoiksi, mitkä asiat Kreetalla tekivät suurimman vaikutuksen, niin ne olisivat ruoka (okei, alkupalat), ystävälliset ja kielimuurista huolimatta avosylin tervetulleeksi toivottavat paikalliset sekä jo aiemmin hehkuttamani puutarhojen antimet. Uneliaissa sisämaan pikkukylissä oli sellaista tunnelmaa, joka vetosi syvästi lomaminääni, ei kiirettä missään. Sanoja paremmin haluamani tunnelma välittyy ehkä kuvista.

Manousakis Winery

Appelsiinilehtojen varjossa

Viininmaistelua Manousakis Wineryssä

Random rantakahvila, joka löydettiin vahingossa kun ajettiin harhaan

Jossain Kissamoksen lähellä

Rentoutumista

Päivän eväät

Nestetasapaino kunnossa

Jossain sisämään pikkukylän ravintolassa, hitsin hyvät alkuruuat, mutta paikan nimi on unohtunut


Näihin muistoihin ja fiilistelykuviin päättyköön tämä muistelo, jossa ei ollut oikeastaan mitään sanottavaa, mutta toivottavasti sitäkin enemmän tunnelmaa. Matkustaessa ei aina ei ole kyse siitä, mitä reissatessa näkee, vaan minkälaisen tunteen jokin paikka jättää. Ja Kreeta jätti todella lämpimän tunteen.

No comments

Post a Comment