Australian luonto ja villieläimet ovat jääneet kaupunkikohteissa ollessamme vähälle huomiolle. Päätimme korjata puutteen Brisbanessa ollessamme, kaupungista kun löytyy sympaattinen Lone Pine Koala Sanctuary, maailman vanhin ja ensimmäinen koaloiden suojelupuisto. Puistossa voi muun muassa halailla koaloita ja ruokkia kenguruita, ei siis ihan perinteistä häkkikalterimeininkiä.
Koaloiden ja kenguruiden lisäksi Lone Pinessa on nähtävissä myös paljon muita Australian villieläimiä: eri lintulajeja, opossumeita, vompatteja, Tasmanian tuholaisia, vesinokkaeläimiä, liskoja ja krokotiili. Mutta vetonaula ovat totta kai koalat, joita pääsee pitelemään sylissään ja valokuvaamaan - pientä maksua vastaan toki. Sen tosin maksaa mielellään, meneväthän rahat hyvään tarkoitukseen eli puiston ylläpitämiseen.
Mekin hankkiuduimme samaan kuvaan koalan kanssa, hauska kokemus! Pitelemämme herra keskittyi enimmäkseen eukalyptuslehtien mutustamiseen ja kakkimiseen kuvaussession ajan. Harvinaisen aktiivinen otus siis koalaksi. Kaikki muut näkemämme yksilöt simahtelivat eri nukkumisasentoihin hetken heräilläolon jälkeen.
Koalahalausta meidän kanssa jonotti joukko pitkätukkaisia, mustaan pukeutuneita heviäijiä. Kauan arvottiin, että mikä hevibändi on kyseessä ja pitääkö heittäytyä selfieen tyyppien kanssa, lopulta Matias utelikin äijiltä heidän alkuperäänsä. Kyseessä oli kanadalainen death metal-yhtye Beyond Creation, jonka jäsenet hihittelivät kuin japanilaiset pikkutytöt koaloiden käsittelyssä. Metallimiehethän tunnetusti ovat herkkiä tapauksia. No, bändi ei ollut meille ihan tarpeeksi tuttu että oltais voitu teeskennellä olevamme faneja, joten jäi selfiet ottamatta.
Puiston kengurut olivat varsin rauhallisia eläimiä myös, syynä taisi osittain olla kuuma sää. Henkilökohtaisesti pidän kenguruita hiukan pelottavina ja arvaamattomina otuksina ja hyvin varauksella tein tuttavuutta näiden kanssa. Kengurut antoivat kuitenkin rapsutella itseään vaikka kuinka. Yllä olevassa kuvassa oleva kaveri haukottelee vain rajusti, ei siis riehu kuvaajalle, vaikka hampaitaan vilautteleekin.
No comments
Post a Comment