Juhlimme ystäväpariskunnan häitä Kööpenhaminassa viikonloppuna. Paikka oli viehättävä, ruoka maittavaa ja seura parasta. Kiitos I & L hienoista bileistä! Vaikka näin lähellä kotimaata oltiin, niin juhlissa oli pieniä, mutta mielenkiintoisia eroja suomalaisiin häihin verrattuna.
Tanskalaiset nousevat aina seisomaan skoolatessaan, suomalaiset nostelevat maljaa yleensä istuen.
Tanskalaiset lisäävät hurratessaan kolmen hurraan perään vielä yhden pitkän, eli "hurraa, hurraa, hurraa, (og den lange) huuuurraaah".
Kun morsian lähtee vessaan, naispuoliset vieraat jonottavat poskisuutelemaan sulhasta. Jos sulhanen poistuu hetkeksi, sama toistuu toisin päin. (Tämä tosin ei taida olla erityisesti tanskalainen tapa, mutta ensimmäinen kerta kuitenkin kun itse törmäsin siihen.)
Tanskalaiset ovat vieneet suomenruotsalaisista häistä tutun lasien kilistämisen seuraavalle tasolle: juhlavieraiden kilkuttaessa laseja morsiusparin täytyy nousta tuoleille suutelemaan toisiaan ja sen jälkeen juhlavieraat jatkavat vielä jalkojen tömistelyllä, jolloin morsiuspari täytyy suudella vielä pöydän alla.
Tanskalaiset pitävät puheita, paljon ja ihailtavalla rentoudella. Sulhanen ja morsian pitivät puheet toisilleen, lisäksi vanhemmat, isovanhemmat ja parhaat ystävät pitivät myös puheet. En tiedä kuinka yleistä puheiden pitäminen on, sillä etukäteen joku tiesi kertoa, että tanskalaisissa häissä olisi paljon leikkejä, mutta näissä juhlissa ei ollut yhtäkään. Kukin tyylillään.
Te joilla on enemmän kokemusta tanskalaisista hääjuhlallisuuksista, ovatko yllä mainitut tavat yleistettävissä tanskalaisiksi tavoiksi vai onko kyse yleisemmistä perinteistä, joita ei vain suomalaisissa häissä näe?
No comments
Post a Comment