Azorit - São Miguelin saaren keskiosa

São Miguelilla Azoreilla hämmästyttää, miten paljon erilaisia maisemia mahtuu yhdelle 90 kilometrin pituiselle saarelle. Pelkästään saaren keskiosissa tunnin ajomatkan sisällä tulee liikuttua rannoilta sademetsiin, sademetsistä  taas jylhiin laaksoihin ja laaksoista viimein järvimaisemiin.

São Miguelin länsiosista Sete Cidadesin alueelta siirryimme saaren keskiosaan. Alueelta löytyy paljon nähtävää ja etäisyydet ovat lyhyet. Esimerkiksi Ponta Delgadasta ajaa Santa Barbaraan 20 minuutissa.

Seuraavaksi tarkemmin São Miguelin keski-osien kiinnostavimmista kohteista:

Santa Barbaran ranta

SurffareitaSanta Barbaran rannalla

Auringonlasku Santa Barbaran rannalla

Sushilounaalla Santa Barbara Eco-Beach Resortissa

Saaren toinen majapaikkamme Pico Do Refugio, vanha teetehdas

Ribeira Grandessa kannattaa pysähtyä upealle Santa Barbaran rannalle. Paikka on saaren surffikeskus ja paikalliset lainelautakoulut järjestävät täällä kursseja surffauksen saloihin. Rannan hengenvaarallisiksi mainostetut ristivirtaukset eivät uimiseen ihan houkuttele, mutta rannalla on rentoa vain hengailla ja seurailla menoa läheisen kahvilan terassilta.

Rannan päädyssä sijaitsee Santa Barbara Eco-Beach Resort, joka on saaren hotellien parhaimmistoa. Hotellin ravintolassa kannattaa käydä ihan vaan lounaalla tai illallisella, vaikka ei siellä asuisikaan. Hotellista on myös parhaat näkymät ulappaa halkovaan "pötkylään", joka on Santa Barbaran rannan tunnistettavin maamerkki.

Lombadasin laakso

Vanhan suolakaivoksen parkkipaikka

"Tuolla on varmaan vesiputous"

"Tämän mutkan takana on varmasti vesiputous"

Ei vesiputousta, mutta todellinen Jurassic Park

Jos rantahengailun haluaa vaihtaa ihan toisenlaisiin maisemiin, niin kannattaa suunnata Lombadasin laaksoon São Miguelin saaren keskelle. Laakso on oikea Jurassic Park, miinus dinosaurukset. Ympäröivä luonto tuntuu lähes esihistorialliselta ja koskemattomalta.

Ajelimme laaksoon yhtenä sateisena päivänä, ajatuksena käydä vilkaisemassa vanhan suolakaivoksen raunioita ja metsästää vesiputouksia. Tie suolakaivokselle on suorastaan helvetillinen: yksikaistainen mukulakivipoppurata, jonka jälkeen J oli varma, että vuokra-auto on entinen. Perille kuitenkin päästiin ja koko päivän kestänyt rankkasadekin taukosi.

Lähdimme seuraamaan lähes kuivunutta jokea yläjuoksuun, toiveena nähdä vesiputous, josta olimme lukeneet. Varsinaista polkua ei ollut, mutta etenimme maanisesti mutka mutkan jälkeen, varmoina siitä, että seuraavan mutkan takana aukeaa huikea vesiputous. Ei auennut ja meille ei itse asiassa koskaan selvinnyt, missä oletettu vesiputous olisi sijainnut. Mutta ympäröivä luonto teki suuren vaikutuksen ilman vesiputoustakin!

Vanhan suolakaivoksen raunioissa muuten sijaitsee lähde, josta olisi saanut luonnon hapottamaa mineraalivettä. Tämä tosin selvisi meille jälkeenpäin.

Kuumat lähteet: Termas das Caldeiras & Caldeira Velha

Termas das Caldeiras

Myrskytuhojen korjausta Caldeira Velhassa

Lombadasin laaksoon vievän tien varrella on useampiakin kuumia lähteitä. Ensimmäisenä vastaan tulee Termas das Caldeiras, pikkuruinen kylpylä uneliaassa kylässä. Kylpylässä on yksi pieni kuuma ulkoallas. Paikka ei vaikuttanut olevan turistien suosiossa, sillä saimme lillua altaassa kaksistaan. Ihan parasta tekemistä sateisena päivänä.

Saman tien varrella sijaitsee myös yksi São Miguelin suosituimpia nähtävyyksiä, Caldeira Velha. Caldeira Velha on suojeltu luonnonpuisto, jossa sijaitsee kuumia luonnonlähteitä ja saaren luonnolle ja geologialle omistettu luontokeskus. Paikka vetää runsaasti kylpemään tulleita turisteja, suurimmalla osalla tavoitteena on päästä kulkemaan moniin kuviin ikuistettuun, vesiputouksella varustettuun lähteeseen.

Caldeira Velha on pikkuruinen ja luonto on sademetsää. Meidän käydessämme paikka oli osittain suljettu edellisen yön ukkosmyrskyn aiheuttamien vahinkojen takia. Puisto oli kärsinyt tulvavahinkoja ja lähteet olivat suljettuina kaatuneiden puiden takia.

Vila Franca Do Campo

Ilhéu de Vila Franca do Campon jylhät kalliot

Kahden aallokon ranta

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Matias Toukonen (@mtoukonen) jakama julkaisu Syys 29, 2018 kello 11.03 PDT

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Matias Toukonen (@mtoukonen) jakama julkaisu Loka 3, 2018 kello 10.07 PDT

25 kilometrin päässä Ponta Delgadasta itään sijaitsee saaren entinen pääkaupunki Vila Franca Do Campo. Unisen kylän torin laidoille, puiden varjojen alle kerääntyvät eläkeläiset ja torimyyjät näyttävät nauttivan kiireettömästä elämästä. Kylän satamasta lähtee päivittäin valas- ja delfiiniretkiä sekä venekuljetus Ilhéu de Vila Franca Do Campon pienelle saarelle. Osallistuimme valas- ja delfiiniretkelle, johon kuului myös vierailu saarella. Valaita emme harmi kyllä nähneet, mutta delfiinejä senkin edestä!

Ilhéu de Vila Franca Do Campo on jälleen osoitus Azoreiden monimuotoisuudesta. Saari on vanhaan tulivuorikraatteriin muodustunut ympyrän muotoinen laguuni. Ilhéu de Vila Franca Do Campo on auki vain osan vuodesta ja saarelle päästetään kerralla rajattu määrä ihmisiä. Paljon muuta tekemistä ei ole kuin auringonotto ja uiminen.

Jos Vila Franca Do Campossa on käymässä, niin ei kannata ohittaa kylän nimeä kantavaa leipomoa Queijadas of Vila Francaa. Vain parin kadunkulman päässä satamasta sijaitseva leipomo keskittyy ainoastaan yhteen tuotteeseen, saarella jo lähes kansallisaarteeksi julistettuun queijadaan. Queijada on portugalilainen pieni makea leivonnainen, joka koostuu lähinnä maidosta, munista, sokerista ja jauhoista. Queijadas of Vila Francan salainen resepti on perua paikallisilta nunnilta, mutta vuodesta 1961 resepti on ollut leipomon perustaneen perheen käytössä. Lopputulos on pettävän yksinkertainen, mutta näköjään kun keskittyy yhteen asiaan ja tekee sitä rakkaudella vuosikymmenten ajan niin tulos maistuu taivaalliselta. Leivos on kulttimaineensa ansainnut!

Ananasplantaasi Pineapples A. Arruda 

Tervetuloa ananasplantaasille

Hyvältä näyttää. Ei kestä kuin 2 vuotta niin näitä pääsee syömään.

Ananas on a stick

Jos saaren asukkaat ovat jostain ylpeitä, niin ananaksistaan. Kuulimme muutamaltakin paikalliselta hehkutuksen Sao Miguelin ananasten mehukkuudesta ja saarelaisten rakkaus kyseiseen hedelmään käy viimeistään ilmi ravintoloiden jälkiruokalistoja ja kahviloiden kakkutarjontaa silmäillessä.

Ananas kasvaa Azoreilla ainoana Euroopassa, eikä suinkaan luonnonvaraisena.  Itse asiassa saaren olosuhteet eivät ole trooppiselle ananakselle oikeastaan ollenkaan sopivat, mutta tämä ei ole estänyt saarelaisia keksimästä kiertotietä viljelylle. São Miguelin ananakset kasvavat kasvihuoneissa. Ananasviljelmää pääsee itse omin silmin vilkaisemaan Ponta Delgadan lähellä sijaitsevalla A. Arrudan ananasplantaasilla. Näky on kieltämättä odottamaton: kymmeniä lasikattoisia kasvihuoneita, joissa ananakset nököttävät tikkuina eri kasvuvaiheissa. Plantaasilla on myös kahvila ja paikallisia käsitöitä myyvä kauppa. Valikoimassa on uskomaton määrä ananasaiheista tavaraa.

Ananaksenkasvatuksen matematiikka ja kannattavuus ei meille oikein auennut. Jostain luimme, että yhdessä kasvihuoneessa kasvaisi n. 1000 ananasta. Ihan hyvä määrä, mutta ananaksen kasvattaminen syöntikokoiseksi- ja kelpoiseksi hedelmäksi kestää 2 VUOTTA! Mindblowing. Miten näitä riittää kaikille syötäväksi asti, ei ymmärrä.

Katso myös muut Azoreita koskevat postaukset

Azorit - Sete Cidadesin alue Sao Miguelilla
Azorit - Sao Miguelin saaren itäosan ympäristö