Valais ja Val d'Hérensin laakso
Valais on yksi Sveitsin 26 kantonista ja sen hallintoalue kostuu 134 kunnasta. Yli 5000 neliökilometrin alue sijaitsee etelä-Sveitsissä Alppien puolella ja on täynnä laskettelurinteitä ja patikointireittejä. Alun perin harkitsimme yhdeksi päiväkohteeksi Interlakenin aluetta, joka kartalla näytti olevan ihan ok etäisyyden päässä, mutta tarkemmin tarkasteltuna olisi vaatinut melkein 5 tunnin ajomatkan vuoristoteitä. Valaisin Val d’Hérens oli kuitenkin kelpo vaihtoehto ja ihan hotellimme läheisyydessä.
Val d’Hérensin laakso on syntynyt kun Hérensin jäätikkö vetäytyi viime jääkauden päätteeksi. Alueella on kaksi yli 4000m vuorenhuippua: Dent Blanche eli Valkoinen Hammas sekä Dent d’Hérens eli Héresin Hammas. Autolla liikkuessa laaksossa eteneminen on varsin yksinkertaista: maantie etenee laakson pohjalla läpi lukuisten alppikylien ja päättyy Arollan pikkuruiseen kylään.
Meininki Val d’Herensin laaksossa oli ihan erilainen kuin Zermattin alueella: auton ikkunasta vilahtelevat pikkukulät olivat vähän ehkä ränsistyneempiä, uneliaisuus käsin kosketeltavaa ja ihmettelimme, että missä kaikki ihmiset ovat, turisteista puhumattakaan. Olimme toki alueella loppusyksystä ja tuleva laskettelukausi oli niin lähellä, että kaikki taisivat vetäistä henkeä ennen kuin talviurheilumaisemien perässä saapuvat vierailijat valtaavat laakson kylät. Ilmeisesti Hérensin laakso ei ole muutenkaan kovin suosittu turistikohde ulkomaisten turistien joukossa ja lounaspaikassammekin hämmästeltiin, että mikä ihme on ajanut suomalaiset tänne asti. Meininki oli silti juuri sopivan rauhallista meille ja saimme nauttia kylistä aidoimmillaan ja alueen luonnosta upean ruskaisena.
Olimme etukäteen tarkistaneet, että läheltä Évolen kylää alkaa suosittu patikointireitti siniselle alppijärvelle Lac Bleulle. Niinpä jätimme automme tien poskeen Pension du Lac Bleun viereen ja lähdimme nousemaan laakson rinteitä kohti vuoristojärveä. Reitti ei ole pitkä ja sopii mainiosti aamu- tai iltapäiväaktiviteetiksi. Kannattaa tosin varautua siihen, että reitti järvelle on pelkkää nousua ja parin kilometrin matkaan kuluu helposti noin 45 min-1h, varsinkin jos heiluu yhtään kamera kädessä. Nousu on kaiken hengästymisen arvoinen ja ylhäälle päästessä edessä lepääkin kirkas ja kauniin sininen Lac Bleu. Järvi oli osittain jäässä meidän käydessämme, mutta kaunis sellaisenakin.
Reitistä ja järvimaisemista sopii hyvin nautiskella pidemmänkin aikaa: laakso avautuu hienosti silmien alla ja valkoiset hampaat eli vuorenhuiput tuovat upeaa alppitunnelmaa taustalla. Maisemaa voisi varmasti ihailla tuntikausia. Lac Bleu on lyhyenä reittinä suosittu koko perheen kohde ja järven ympäriltä löytyy pari piknikpöytää eväiden nauttimiseen. Syötävää siis mukaan! Paikallisille tämä vaikutti olevan normisunnuntaikävely ja jalka nousi keveästi perheen pienemmilläkin. Järvi on myös useita päiviä kestävän Hérensin laakson kokovaelluksen yksi etappi ja muutamat patikoijat näyttivät jatkavan järveltä eteenpäin.
Meininki Val d’Herensin laaksossa oli ihan erilainen kuin Zermattin alueella: auton ikkunasta vilahtelevat pikkukulät olivat vähän ehkä ränsistyneempiä, uneliaisuus käsin kosketeltavaa ja ihmettelimme, että missä kaikki ihmiset ovat, turisteista puhumattakaan. Olimme toki alueella loppusyksystä ja tuleva laskettelukausi oli niin lähellä, että kaikki taisivat vetäistä henkeä ennen kuin talviurheilumaisemien perässä saapuvat vierailijat valtaavat laakson kylät. Ilmeisesti Hérensin laakso ei ole muutenkaan kovin suosittu turistikohde ulkomaisten turistien joukossa ja lounaspaikassammekin hämmästeltiin, että mikä ihme on ajanut suomalaiset tänne asti. Meininki oli silti juuri sopivan rauhallista meille ja saimme nauttia kylistä aidoimmillaan ja alueen luonnosta upean ruskaisena.
Patikointi Lac Bleulle
Olimme etukäteen tarkistaneet, että läheltä Évolen kylää alkaa suosittu patikointireitti siniselle alppijärvelle Lac Bleulle. Niinpä jätimme automme tien poskeen Pension du Lac Bleun viereen ja lähdimme nousemaan laakson rinteitä kohti vuoristojärveä. Reitti ei ole pitkä ja sopii mainiosti aamu- tai iltapäiväaktiviteetiksi. Kannattaa tosin varautua siihen, että reitti järvelle on pelkkää nousua ja parin kilometrin matkaan kuluu helposti noin 45 min-1h, varsinkin jos heiluu yhtään kamera kädessä. Nousu on kaiken hengästymisen arvoinen ja ylhäälle päästessä edessä lepääkin kirkas ja kauniin sininen Lac Bleu. Järvi oli osittain jäässä meidän käydessämme, mutta kaunis sellaisenakin.Reitistä ja järvimaisemista sopii hyvin nautiskella pidemmänkin aikaa: laakso avautuu hienosti silmien alla ja valkoiset hampaat eli vuorenhuiput tuovat upeaa alppitunnelmaa taustalla. Maisemaa voisi varmasti ihailla tuntikausia. Lac Bleu on lyhyenä reittinä suosittu koko perheen kohde ja järven ympäriltä löytyy pari piknikpöytää eväiden nauttimiseen. Syötävää siis mukaan! Paikallisille tämä vaikutti olevan normisunnuntaikävely ja jalka nousi keveästi perheen pienemmilläkin. Järvi on myös useita päiviä kestävän Hérensin laakson kokovaelluksen yksi etappi ja muutamat patikoijat näyttivät jatkavan järveltä eteenpäin.
No comments
Post a Comment