Wanakan kuuluisa yksinäinen puu on suosittu kuvauskohde... |
Wanakan osoittautui todelliseksi helmeksi. Vietimme järven etelärannalla lopulta kaksi yötä. Leffailta Cinema Paradisossa, uskomattoman upea aamupäivämelonta järvellä ja Mount Ironille kiipeäminen muodostivat loistavan kokonaisuuden.
Heti ensimmäisenä iltana kävimme oikein kunnon ravintolassa syömässä (viimeksi taisi olla Napierissa) sekä kuuluisassa Cinema Paradisossa tarkastamassa Christopher Nolanin scifi-leffan Interstellar. Leffa oli hyvä, mutta ehkä silti hyvin lievä pettymys kaikkeen hypeen nähden. Ei ohita Gone Girlia ja Boyhoodia vuoden Top-listalla. Leffakokemus oli uniikki. Paradison kuuluisa valttikortti on salin erilainen sisustus (jengi löhöilee mukavilla sohvilla tai esim. autonrunkoon asennetuissa istuimissa) ja väliaika jolloin tarjoillaan paikan kotitekoisia ja suussa sulavia leivonnaisia. Tarjolla on myös mm. erikoiskahveja, bisseä, punkkua, ruoka-aterioita ja kotitekoista jäätelöä. Ja kaikki tämä - HUOM taas Suomen valtio! - tarjoillaan suoraan leffasaliin tai annetaan kantaa mukanaan. Kaupunki oli muutenkin mukava, Jonna löysi jopa vihdoin reissun ensimmäisen lankakaupan. Mukaan tarttui Uuden-Seelannin erikoisuutta eli opossumin karvoilla höystettyä merinovillaa (kalliiksi tosin tuli ne karvat).
Seuraavana aamuna suuntasimme järven rannalle vuokraamaan kajakit pariksi tunniksi. Sää suosi, näitä melontamaisemia on vaikea voittaa. Kuvat kertovat oleellisen. Meloimme järvellä sijaitsevalle saarelle, jossa pidimme pienen tauon ja ihailimme kansallispuiston vuorenhuippuja.
Iltapäivällä tuli vielä kiivettyä Wanakan ja viereisen Albert Townin välissä majailevan Mount Ironin huipulle. Ei mikään varsinainen vuori, mutta ei myöskään rapatunturi. Sopiva reippaan puolentoista tunnin ponnistelu tarjosi kivan näkymän seudusta.
Mount Iron |
Matkalla Wanakasta Arrowtowniin |
Wanakassa viihtyisi pidempäänkin, vaellus- ja pyöräreittejä riittäisi samoin kuin muitakin aktiviteetteja. Ehkä joskus palaamme.
No comments
Post a Comment